Peltojen ravinnepäästöjä vähentävien maanparannuskuitujen tutkimus jatkuu

Peltojen ravinnepäästöjä vähentävien maanparannuskuitujen tutkimus jatkuu

20.6.2018


Soilfood aloittaa tänä vuonna kaksivuotisen Ravinnekuitu -hankkeen, jossa tutkitaan maanparannuskuitujen vaikutuksia ympäristöön ja kasvinviljelyyn. Maanparannuskuidut valmistetaan sellu- ja paperiteollisuuden sivuvirroista ja ne soveltuvat käytettäväksi lannoite- ja maanparannusaineina kasvinviljelyssä, jolloin niiden sisältämät ravinteet ja hiili hyödynnetään.

Ravinnekuitu -hanketta edeltäneen NSP Pulp -hankkeen kaksivuotisessa kokeessa Jokioisissa havaittiin, että maanparannuskuiduilla onnistuttiin vähentämään maan läpi huuhtoutuvan kokonaisfosforin määrää jopa yli 50% verrattuna pelkkää mineraalilannoitetta saaneeseen koejäseneen.

Rinnakkaisessa vastaavalla koeasetelmalla toteutetussa kokeessa Helsingin Viikissä tutkittiin maanparannuskuitujen vaikutusta typen huuhtoumariskin vähentämiseen kasvukauden ulkopuolella. Tulosten perusteella ravinnepitoisen maanparannuskuidun syyslevitys ennen rukiin kylvöä vähensi pohjamaan nitraattipitoisuutta syksyllä 62 % verrattuna mineraalilannoitettuun koejäseneen ja 36 % kokonaan lannoittamattomaan koejäseneen.

Maanparannuskuitujen sisältämä orgaaninen aines lisää maan pieneliötoimintaa ja vähentää viljelystä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten ravinteiden huuhtoutumista. Lisäksi teollisuudessa nykyisin poltettavilla kuiduilla voidaan sitoa hiiltä maaperään. Myös ravinnepitoisten maanparannuskuitujen, Ravinnekuitujen, lannoitusvaikutus näyttäytyi NSP Pulp -hankkeen kokeissa positiivisena. ”Ravinnekuiduilla sadot olivat vertailukelpoisia mineeralilannoitettuihin koeruutuihin, kun Ravinnekuidusta huomioitiin niiden liukoinen typpi. Näin ollen voimme todeta, että Ravinnekuidulla voidaan korvata mineraalityppilannoitusta n. 30 kg/ha yhdellä käyttökerralla.”, Soilfoodin agronomi Juuso Joona toteaa.

Soilfood lähtee Ravinnekuitu -hankkeessa jatkamaan maanparannuskuitujen tutkimusta, koska orgaanisten maanparannusaineiden vaikutuksien tiedetään olevan pitkäaikaisia. ”Vaikutusten tutkimiseksi ja todentamiseksi tarvitaan monivuotisia kenttäkokeita ja on oletettavaa, että toistuvien käsittelyjen myötä hyödyt kasvavat.”, Juuso Joona korostaa.

Ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi hankkeessa seurataan viljelyn kannalta suotuisia maaperävaikutuksia, kuten orgaanisen aineen määrän lisääntymistä ja mururakenteen paranemista. Maaperävaikutuksien avulla arvioidaan viljelyn kannattavuuteen heijastuvia hyötyjä.

Hankenimi: RAVINNEKUITU – Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet. Hankkeen kesto: 1.1.2018-31.12.2019 (24 kk). Hanke on saanut tukea Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta ja rahoituksen Ravinnekuitu -hankkeelle on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen kumppaneina toimivat Biolan, Metsä Board, Stora Enso ja UPM.

NSP Pulp -hanke käynnistyi 2014 vuoden lopulla Tekesin Green Growth -ohjelmassa. Hankkeen yritysosapuolina ovat Biolan, Ekokem (Fortum), Metsä Fibre, Outotec, Stora Enso, Tyynelän maanparannus (Soilfood) ja UPM. Tutkimuskumppaneina hankkeessa toimivat Luke, Aalto-yliopisto sekä Lappeenrannan tekninen yliopisto.


Kaikki uutiset
Medialle