Usein kysytyt kysymykset

Voiko maata parantaa lisäämällä sinne runsaasti orgaanista ainesta?

Vallitsevassa viljelykulttuurissa peltomaista katoaa hiiltä vuosittain keskimäärin 300 kg/ha kivennäismailta ja 6000 kg/ha eloperäisiltä mailta. Monipuolisella viljelykierrolla, joka sisältää mm. syväjuurisia ja monivuotisia kasveja, aluskasveja ja seoskasvustoja, kevennetyllä muokkauksella sekä talviaikaisella kasvipeitteisyydellä voidaan ylläpitää maan eloperäisen aineksen tasapainoa ja lisätä sen määrää hitaasti.

Kun maan eloperäisen aineksen määrää halutaan lisätä nopeasti, täytyy se tehdä eloperäisillä lannoitteilla ja maanparannusaineilla. Eloperäisilla lannoitteilla, kuten lannoilla ja komposteilla, käyttömääriä rajoittavat ravinteet. Sen sijaan niukkaravinteisilla maanparannuskuiduilla eloperäistä ainesta voidaan lisätä kerralla suuria määriä, esimerkiksi 20 kuiva-ainetonnia. Tällöin jo kertalevityksellä voidaan nostaa maan eloperäisen aineksen määrää 15 cm kerroksessa yhdellä prosenttiyksiköllä.

Maanparannuskuitujen eloperäisestä aineksesta noin 80 % hajoaa muutaman vuoden kuluessa ruokkien maan pieneliöstöä ja vapauttaen ravinteita kasvien käyttöön. Noin 20 % pidättyy pitkäaikaisesti maahan mm. parantaen sen muokkautuvuutta ja vedenpidätyskykyä.

Onko kasville merkitystä, tulevatko ravinteet orgaanisista vai keinolannoitteista?

Maan kannalta sillä on suurtakin merkitystä. Mineraalilannoitteet, kuten ammoniumtyppi, happamoittavat maata voimakkaasti ja aiheuttavat maahan voimakkaan suolatasapainon muutoksen, joka häiritsee pieneliöstön ja kasvin juurten toimintaa. Useat mineraalilannoitteet ovat myös erittäin haihtumis- ja huuhtoutumisherkkiä. Sen sijaan eloperäisissä lannoite- ja maanparannusaineissa orgaanisesti sitoutuneet ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön hitaasti pieneliöstön vapauttamina.

Eloperäiset lannoitteet ovat usein myös moniravinteisia sisältäen monipuolisesti kasvien ja maan tarvitsemia hivenravinteita. Kun kasveille annetaan vain mineraalilannoitteita, ne eivät muodosta sienijuurta, josta paljon hyötyä mm. ravinteidenotossa.

Huuhtoutuvatko orgaanisten lannoitteiden sisältämät ravinteet helposti vesistöihin?

Oikein toteutettuna eloperäisen lannoituksen ravinteiden huuhtoutumis- ja haihtumisriskit ovat alhaisempia kuin vallitsevassa keinolannoituksessa. Tärkeää kaikessa lannoituksessa on tarkoituksenmukainen, kasvien ja maan tarpeet huomioiva käyttö. Esimerkiksi Ravinnelietteet sisältävät runsaasti liukoisia ravinteita, jolloin niiden käyttömäärät mitoitetaan kasvin välittömän ravinnetarpeen mukaan, jottei altisteta ravinteita huuhtoutumille. Tutkimusten mukaan ravinnehuuhtoumat maasta ovat pienimmillään käytettäessä orgaanisia maanparannusaineita.

Viljelykiertolannoitusmallimme mukaisesti loppukesällä ja syksyllä käytetään runsaasti eloperäistä ainesta ja -ravinteita sisältäviä maanparannusaineita. Eloperäinen aines pidättää edelliseltä satokasvilta käyttämättä jääneitä ravinteita vapauttaen ne seuraavalla kasvukaudella. Alkukesästä, kun kasvin ravinnetarve on suurimmillaan, täydennetään lannoitusta liukoisilla ravinteilla kasvin välittömän ravinnetarpeen mukaisesti. Myöhemmin kasvukaudella kasvi saa käyttöönsä eloperäisestä aineksesta hajoamisen myötä vapautuvia ravinteita.

Miten kierrätyslannoitteiden ja -maanparannusaineiden avulla voidaan taistella ilmastonmuutosta vastaan?

Kierrätyslannoitteet ja -maanparannusaineet, etenkin maanparannuskuidut, sisältävät runsaasti orgaanista ainesta, josta osa ruokkii maassa sen pieneliöstöä ja osa sitoutuu maaperään pitkäksi aikaa. Varastoimalla orgaanisesta aineksesta peräisin olevaa hiiltä maaperä toimii hiilinieluna. Lisäämällä maan orgaanisen aineksen määrää parannetaan samalla sen rakennetta ja kasvukuntoa.

Maaperä sisältää huomattavasti enemmän hiiltä kuin ilmakehä ja kasvillisuus yhteensä, joten kasvattamalla sen sisältämän hiilen määrää voidaan sitoa ilmakehästä merkittäviä määriä hiilidioksidia hyvinkin pitkäaikaisesti. Tähän perustuu myös Pariisin ilmastoneuvotteluiden yhteydessä käynnistetty 4p-aloite.

Voiko lietemäisten lannoitteiden kuljettaminen olla kannattavaa?

Kyllä voi. Ravinnelietteen sisältämät ravinteet tulevat kuljetuksineenkin keinolannoitteita halvemmiksi. Kaupan päälle viljelijä saa mm. Ravinnelietteen sisältämät hivenaineet. Ravinnelietettä voi myös väkevöidä esimerkiksi ammoniumsulfaatilla, jolloin sitä kannattaa kuljettaa kauemmaskin.

Paljonko Ravinnelietteen kokonaistypestä on kasvien käytettävissä satokauden aikana?

Typen vapautuminen riippuu tuotteen hiili–typpi-suhteesta, jonka Soilfood analysoi. Ravinnelietteissä hiili–typpi-suhde on alhainen, joten jopa 70 % typestä vapautuu kasvukauden aikana. Typen vapautumiseen vaikuttavat myös viljelyolosuhteet, kuten sää, lämpötila, maan rakenne ja mikrobiologinen aktiivisuus.

Voivatko Ravinnelietteet tai Maanparannuslannokset sisältää taudinaiheuttajia tai rikkakasvien siemeniä?

Eivät. Ravinneliete kuumennetaan 70 asteeseen, jolloin siinä olevat taudinaiheuttajat sekä rikkakasvinsiemenet tuhoutuvat.

Kulkeutuuko Ravinnelietteiden tai Maanparannuslannosten mukana pelloille muovia?

Ei. Muovi ja muut kiinteät kappaleet seulotaan massasta pois joko ennen tai jälkeen biokaasun valmistusprosessin.

Aiheuttaako lietteen levittäminen pelloille maan tiivistymistä?

Tavoitteena on, että tuotteemme levitetään pelloille optimaalisessa vuoden- ja viljelykierron vaiheessa, jolloin myös maan tiivistyminen jää minimiin. Esimerkiksi Ravinneliete toimii parhaiten levitettynä oraille alkukesästä, kalkit ja kuidut levitetään kuivan maan aikaan. 

Sisältävätkö kierrätyslannoitteet raskasmetalleja?

Lannoitelainsäädäntö asettaa tarkat rajat sille, kuinka paljon lannoitteet saavat sisältää raskasmetalleja. Soilfoodin tuotteissa raskasmetallien määrät jäävät murto-osaan näistä raja-arvoista. Käytössämme on lisäksi omavalvontajärjestelmä, jonka mukaan tuotteista otetaan näytteitä.

Miten Rakennekalkki eroaa kalsiittikalkista?

Rakennekalkki sisältää runsaasti vapaata kalsiumia, joten sen kalkitsemisvaikutus on nopea ja neutralointikyky korkea.

Lisäksi kuivaan aikaan levitettynä Rakennekalkki parantaa etenkin savimaiden rakennetta. Se reagoi kemiallisesti savespartikkeleiden kanssa parantaen maan mururakennetta.

Rakennekalkki tulee kokonaisuudessaan kalsiittikalkkia edullisemmaksi, sillä tehokkaana neutraloijana sitä riittää pienempi määrä ja koska se on metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvä kierrätysravinne.

Rakennekalkki sisältää myös kasveille käyttökelpoista fosforia, jota ei tarvitse huomioida ravinnelaskelmissa. Rakennekalkki parantaa maan ravinteidenpidätyskykyä, jolloin ravinnehuuhtoumat vähenevät ja ravinteet jäävät kasvien käyttöön.