Maatalouden ravinnepäästöt kuriin puukuiduilla

By 15.3.2017

Maatalouden ravinnepäästöt kuriin puukuiduilla

15.3.2017


Tuoreiden tutkimustulosten mukaan ravinteiden huuhtoutumisriski pelloilta vesistöihin pienenee jopa 77 % käyttämällä puukuituja maanparannuksessa. Samalla torjutaan ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä maaperään.

Maanparannusaineita koskevan tutkimuksen alustavat tulokset näyttävät hyviltä vesistöjen kannalta. NSP Pulp -hankkeen kenttäkokeissa ravinteiden huuhtoutumisriski väheni levitystä seuraavana vuonna jopa 77 % käytettäessä Soilfood Oy:n Ravinnekuitua. Vertailukohteena oli pelkkää keinolannoitusta saanut ala. Ravinnekuitu pidättää maassa kasvin tarvitsemia ravinteita, jotka vesistöihin huuhtoutuessaan aiheuttavat rehevöitymistä. ”Näin ravinteisiin sijoitetut eurot ovat tallessa, eivätkä valu sade- ja sulamisvesien mukana vesistöihin”, kuvailee Soilfoodin agronomi Juuso Joona. Samalla kemiallisten lannoitteiden tarve pieneni, sillä kasvit hyödynsivät Ravinnekuidun sisältämiä ravinteita.

”Kyseessä on hyvin tehokas keino vähentää päästöjä Itämereen”, kuvailee Soilfood Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin tulosten merkitystä. Suomen Itämereen päätyvästä ravinnekuormituksesta noin puolet on peräisin maataloudesta.

Tutkimuksessa havaittiin myös maan vedenpidätyskyvyn parantuvan huomattavasti Ravinnekuitujen avulla. Ravinnekuiduilla käsitelty pelto siis kestää paremmin sekä rankkasateita että kuivia jaksoja. Puukuitujen maanparannusvaikutus perustuu mm. runsaaseen orgaanisen aineksen määrään, joka on monin paikoin jo satoja rajoittava tekijä.

Ravinnekuidun valmistuksessa hyödynnetään metsäteollisuuden kuitupitoisia sivutuotteita, eli se on kiertotaloutta parhaimmillaan. Kuiduista jalostettujen maanparannusaineiden avulla voidaan merkittävästi parantaa yksipuolisen viljelyn ja lannoituksen myötä köyhtyneitä maita. Nykyisellään Ravinnekuituja riittäisi Suomessa 100 000 peltohehtaarille.

Yhdellä levityskerralla peltoon päätyy hehtaaria kohti 8000 kiloa orgaanista hiiltä, jonka määrä on monin paikoin viljasatoja rajoittava tekijä. Puukuituja käyttämällä peltoon sitoutuisi siis ilmakehästä peräisin olevaa hiiltä, mikä hidastaisi ilmastonmuutosta. ”Seuraavaksi tutkimme, kuinka suuri osa puukuidun hiilestä jää pitkäaikaisesti maahan”, Joona kertoo. Jatkossa selvitetään myös, miten hyödyt lisääntyvät, kun Ravinnekuitua levitetään pelloille toistuvasti 3–5 vuoden välein.

NSP Pulp -hanke käynnistyi 2014 vuoden lopulla Tekesin Green Growth -ohjelmassa, sen tavoitteena on sellutehtaiden kiinteiden sivuvirtojen kehittäminen kestävän kehityksen tuotteiksi. Hankkeen yritysosapuolina ovat Biolan, Ekokem (Fortum), Metsä Fibre, Outotec, Stora Enso, Tyynelän maanparannus (Soilfood) ja UPM. Tutkimuskumppaneina hankkeessa toimivat Luke, Aalto-yliopisto sekä Lappeenrannan tekninen yliopisto.

Lisätiedot:

Juuso Joona
Agronomi
Soilfood Oy
050 360 9632
juuso.joona@soilfood.fi

Noora Mantere
Viestintäpäällikkö
Soilfood Oy
040 134 0022
noora.mantere@soilfood.fi


Kaikki uutiset
Medialle